sunnuntai 30. joulukuuta 2012

Perunalaatikon uusi elämä

Joulu meni - jouluruokaa jäi. Pitihän sitä tietenkin varautua joulunpyhiin sillä perinteisellä "jääkaappi täyteen" meiningillä ja taas unohtui totuus siitä, että jouluruokia ei yksinkertaisesti jaksa enää syödä viikon kuluttua kauden korkkaamisesta! Meillä ei onneksi ole legendaarista kinkkuongelmaa (seuraavat viikot syödään kinkkukiusausta, kinkkumunakkaita ja kinkkupiirakoita) mutta tänä jouluna ongelmaksi oli tulossa perunalaatikko! Meillä on niin hassu perhe, että jokaisella on oma laatikkosuosikkinsa mutta muiden laatikot eivät vaan nappaa. Ei sitten millään. Tällä kertaa se oli meikäläinen, jonka laatikkokiintiö täyttyi ennen loppiaista. Mitä tehdä? Päätin keksiä perunalaatikolle uuden elämän - ihan randomisti.

Raaka-aineet:

rasia kaupan valmista perunalaatikkoa
punasipulia
valkosipulia
voita
soijarouhetta
mausteita maun mukaan
(chiliä, soijakastiketta...)
(sokeria)
aurinkokuivattua tomaattia
valinnaista juustoa 
(olisin itse halunnut sinihomejuustoa, 
mutta koska muu perhe vastustaa sitä suuresti, päädyin mozzarellaan)

Käytin joulusta jääneitä marinoituja valkosipuleja
Ostin juuri Suomalaisen alesta Vegaanikeittiön käsikirjan
jossa oli moneen soijarouheeseen lisätty sokeria.
Päätin kokeilla kookossokeria.

Uuni päälle, ehkä joku 175 riittää. Soijarouhe likoamaan veteen hetkeksi. Sipuli ja valkosipuli pannulle voin kanssa, mausteet ja soijat perään. Hauduttele tovi. Heitä valmis soosi perulaatikon sekaan, pilko mukaan aurinkokuivattua tomaattia ja lado juustot päälle. Perunasoosi on periaatteessa valmista ilman uuniakin, mutta kun pinnalla on sulanut juustokuorrutus, on ruoka jotenkin itsetehdymmän oloinen!

Juustoksi olisi sopinut myös feta. 
Tuomio mausta jakoi perhettä; yksi suostui maistamaan lusikan kärjellisen, toinen sanoi "rock'n roll" ja santsasi 2 kertaa. 

tiistai 18. joulukuuta 2012

Quorn - mykoproteiinia lautasellani

Hei täähän näyttää ihan "normiruualta"!
Nyt sitä saa, nyt sitä saa. Nimittäin salaperäistä sieniproteiinivalmistetta nimeltään Quorn.
Salaperäistä siinä mielessä, että briteistä sitä on saanut jo vuosikymmeniä ja rapakon takaakin jo tovin. Itse törmäsin tähän tuotteeseen työskennellessäni Ruohonjuuressa kun useat asiakkaat tulivat kyselemään "miksei Quornia saa Suomesta?".

Siispä kun lehtimainoksen perusteella hokasin, että kauppojen pakastealtaisiin on rantautunut tämä jännittävä uutuus oli pakko flunssapäissään paukata Jumbon ostoshelvettiin. Ostin samantien nugetteja, hampurilais"pihvejä" ja fileitä.

Tänään pannulle pääsivät nugetit. Pakkauksen ohjeessa lukee, että nugetit olisi hyvä valmistaa grillaamalla tai uunissa, mutta pannulla ne valmistuivat ihan yhtäläisesti. Entäs sitten se maku?

Hämmästyttävää kyllä, rakenne JA maku oli hyvin nugettimainen (mitä siitä nyt muistan) mutta ilman rasvaisuutta ja suolaisuutta. Suolaa (tai mitään muuta maustetta) ei nugeteista löydy, mutta pieni dippaus chiliketsuppiin ja loraus soijakastiketta antoi nugeteille ihan uuden ulottuvuuden.

Kukaan nugetinpurija ei voi kyllä perustella himoaan kanaan maistettuaan tätä! Suosittelen lämpimästi kokeilemaan. Itse suunnittelen jo sienis -hamppareita sekä kesän grillijuhlia!

keskiviikko 12. joulukuuta 2012

Se parempi hernekeitto

Tuiskuisen kävelyretken jälkeen maistuu kuuma keitto. Varsinkin kun on kahlannut nilkkoja myöten hangessa, tekee mieli kasviskeittoa tuhdimpaa tavaraa. Tällä kertaa tuunattiin hernekeitto kasviksilla. Ja cheddartuorejuustolla. NAM!

Raaka-aineet:
porkkanoita
perunoita
punasipuli
keräkaalia
hernerouhetta
cheddartuorejuustoa

kasvisliemijauhetta
valkosipulijauhetta
oreganoa
kurkumaa
suolaa

Päälle pakastimesta kesän ruohosipulisatoa


Keittelin pilkotut vihannekset hernerouheen kanssa reilussa vedessä, kunnes kasvikset pehmenivät. Sekaan mausteet. Tuorejuusto sekoittui helposti kuumaan keittoon jonka soseutin vielä sauvasekottimella.